Monet aikamme isot kysymykset liittyvät ihmisen toiminnan ja luonnonympäristöjen yhteensovittamiseen. Me uskomme, että elinympäristöjen suunnittelulla voimme ratkoa monia ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Vastaamme maisema-arkkitehtuurin keinoilla näihin kysymyksiin monipuolista osaamista, luovaa näkemystä ja osallistavaa suunnittelua hyödyntäen.
}
| Työ | Sijainti | Status | Slug |
|---|
Kirkkojärven puiston kokonaisidea perustuu Espoonjoen vedenpinnan vaihtelun dynaamiseen liikkeeseen, sekä maastonmuotoilemiseen. Alueella aiemmin sijainnut järvi tuotiin maisemaan symbolisena, avoimena tulvaniittynä, ja se palaa maisemaan joen tulviessa. Tulva-aikana vesi nousee jopa puistoraitin reunaan saakka.
Vesialue on uuden virkistysalueen sydän. Joen uoma muotoiltiin uudelleen ja sen rannalle rakennettiin oleskelupaikkoja. Kaivomestarin aukion pohjoisreunan näköalatasanteelta avautuu jokilaakson panorama. Laiturimainen näköalatasanne kätkee allensa suuret hulevesiputket, jotka laskevat jokiuomaan. Rannoille tuotiin vehreää rantakasvillisuutta.
Kirkkojärven vanha rantaviiva tuotiin esiin sijoittamalla sen kohdalle uusi puistoraitti. Leikkipuisto, minigolf, koulun piha ja muut toiminnalliset alueet sijoitettiin rannan puolelle, tulvaveden ulottumattomiin. Laakson tilallisuutta voimistettiin sijoittamalla sen reunoille sektoreittain puita, jotka jättävät väleihinsä myös asuinalueen lomasta avautuvia pitkiä jokilaaksonäkymiä.
Joen tulviminen ja sen myötä muuttuva maisema tekevät puistosta yllätyksellisen. Ajoittain merkittävä osa puistosta peittyy tulvan alle. Tulvavedet on huomioitu puistosuunnittelussa, ja niitä on pyritty ohjaamaan harkitusti omille alueilleen. Vesi on puiston tärkein elementti, sekä myös suunnitteluhaaste. Puistoa kaivettiin, läjitettiin kaivuumassoilla, ja tulvaniityn tasainen maasto muotoiltiin uudelleen. Kirkkojärven koulun rakentamisen vuoksi koko alueen kuivatus on järjestetty uudelleen.
Kirkkojärven puisto on ensimmäinen toteutettu alue laajemmasta kilpailutyöstä ja yleissuunnitelmasta.
Työ perustuu maisema-arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen ”Muistojen aalloilla” vuonna 2004.
Kuvat: Pyry Kantonen
