Monet aikamme isot kysymykset liittyvät ihmisen toiminnan ja luonnonympäristöjen yhteensovittamiseen. Me uskomme, että elinympäristöjen suunnittelulla voimme ratkoa monia ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Vastaamme maisema-arkkitehtuurin keinoilla näihin kysymyksiin monipuolista osaamista, luovaa näkemystä ja osallistavaa suunnittelua hyödyntäen.
}
| Työ | Sijainti | Status | Slug |
|---|
Baana on noin 1,3 kilometrin pituinen ympärivuotinen kevyen liikenteen yhteys, jossa jalankulku ja pyöräily on selvästi erotettu omiksi alueikseen. Kuilu on liitetty ympäristöönsä kevyen liikenteen luiska- ja porrasyhteyksillä. Baana jaksottuu neljään eriluonteiseen osaan, joita ovat Pikkuparlamentin puiston ympäristö, Arkadiankadun ja Runeberginkadun välinen kuilumainen osuus, Leppäsuon mutka ja Työmiehenpuistikon aktiivisten toimintojen alue.
Suunnittelun tavoitteena on ollut vahvistaa Baanalle ominaista ilmettä ja henkeä huomioimalla paikan historialliset ja nykyiset erityispiirteet. Ratakuilu on haluttu säilyttää selkeänä ja yksinkertaisena. Baanan ilmettä on korostettu yhtenäisillä materiaalivalinnoilla koko reitin pituudelta. Lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisimman paljon ratakuilun kuivatuksen osana olleita paasikiviä, jotka on louhittu paikalta kuilun rakentamisenyhteydessä 1800-luvulla.
Paikan historia on innoittanut suunnitteluratkaisuihin, joissa ympäristön uudet elementit ja rakenteet ovat myös muistumia paikan historiasta. Tällaisia ovat mm. Runeberginkadun ja Malminkadun välisessä kaarteessa olevat junavaunun muotoiset istutusalueet ja pelitoimintojen sijoittuminen alueelle, missä lapset leikkivät ratakuilun laitamilla.
Baanan kasvillisuusvalinnoissa on pyritty säilyttämään paikan nykyisiä lajeja sekä palauttamaan alueen historiallista lajistoa. Leppäsuon mutkaan mm. istutettiin paikalle nimen antaneita leppiä.
Kuvat: Pyry Kantonen
