Monet aikamme isot kysymykset liittyvät ihmisen toiminnan ja luonnonympäristöjen yhteensovittamiseen. Me uskomme, että elinympäristöjen suunnittelulla voimme ratkoa monia ilmastonmuutokseen, kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita. Vastaamme maisema-arkkitehtuurin keinoilla näihin kysymyksiin monipuolista osaamista, luovaa näkemystä ja osallistavaa suunnittelua hyödyntäen.
}
| Työ | Sijainti | Status | Slug |
|---|
Espoon kaupunki kehittää Suur-Leppävaarasta tulevaisuuden kaupunginosaa, vuoteen 2050 mennessä sadantuhannen asukkaan kotikaupunkia. Leppävaaran keskustaan on tässä valossa teetetty arkkitehtisuunnitelmia tehokkaalle ja urbaanille täydennysrakentamiselle. Leppävaaravisiossa esitetään voimakasta korkeaa täydennysrakentamista aseman läheisyyteen. Täydennysrakentamisen lisäksi Leppävaaravision tavoitteena on vähentää liikenneväylien hallitsevuutta Leppävaaran kaupunkitilassa.
Rakentamisen vision rinnalle laadittiin ulkotilojen konsepti, jonka pohjaksi arvioitiin kaupunkitilojen vahvuuksia, haasteita ja kehittämispotentiaalia nykyään ja tilanteessa, jossa Leppävaaravisio toteutuisi. Työn tavoitteena oli voimakkaan täydennysrakentamisen rinnalla vahvistaa viheralue- ja virkistysverkostoja. Haastetta suunnitteluun toi alueen nykyisten osien viher- ja kävely-yhteyksien epäjatkuvuus sekä yhteyksien puute. Suunnittelualue (noin 80 000 m2) sisälsi Leppävaaran keskeisimmät kaupunkitilat aseman pohjois- ja eteläpuolella. Analysoitu laajempi tarkastelualue oli noin 360 000 m2.
Ulkotilojen konseptissa esitettiin viher- ja jalankulkualueiden lisäksi täydennysrakentamisen massoitteluun suosituksia, jotka vahvistavat ulkotilojen valoisuutta ja virkistysverkostoa. Työssä tutkittiin myös alueen nykyisten haihduttavien pintojen laajuutta ja visioitiin keinoja, joilla sama pinta-ala haihduttavaa pintaa voidaan saavuttaa uudessa tilanteessa äärevöitymisilmiöiden, kuten esim. hulevesitulvien ehkäisemiseksi.
Työssä jaettiin Leppävaaran keskeisimmät kaupunkitilat visuaalisesti ja toiminnallisesti erilaisiin alueisiin. Kullekin kaupunkitilatyypille määriteltiin kehittämistavoitteet ja keinoja tavoitteiden toteuttamiseen. Analyysi toteutettiin sekä kartta-analyysinä että paikan päällä kaupunkitilaa käyttäviä ihmisiä tarkkailemalla.
